Mikkeli

Meressä voi olla kahdenlaisia virtoja. Pintavirrat erikseen ja syvällä kulkeva pohjavirta, joka voi virrata toiseen suuntaan. Bosforin salmessa on tällainen virtaus.

Samanlainen tilanne on usein yhteiskunnassa tai päätöksenteossa. Monet päätökset ja ratkaisut näyttävät pintavirta ratkaisuilta, vaikka samaan aikaan syvällä virtaa toiseen suuntaan.

Kun on tehtävä nopeita päätöksiä, silloin päätökset näyttävät usein pintavirtapäätöksiltä. Silloin ne ovat jopa ymmärrettäviä. Syvissä virroissa kulkee kuitenkin virtaus joskus toiseen suuntaan.

Näin on esimerkiksi kristillinen ihmiskäsityksen suhteen. Usein näyttää siltä, että suomalaiset eivät välitä yhtään esimerkiksi kristillisestä kasvatuksesta. Kristinuskoa pilkataan, uskovaisia ivataan ja pyhille arvoille nauretaan ohjelmissa.

- - -
Mediassa monet toimittajat ja kansalaiset vähättelevät kristittyjä, mutta sitten sopivassa kohtaa he kehuvat Sari Essayahia, puolustavat suvivirttä, ihailevat kirkkoarkkitehtuuria, kuuntelevat Matteus-passiota, myöntävät, että ei nyt ihan kaikessa pitäisi antaa periksi ja salaa lukevat minun blogejani. Minullekin monet miehet ja naiset ovat humalapäissään kehuneet kirkkoa, ylistäneet seurakuntien työmuotoja ja kiitelleet diakoniatyöstä ja samalla kironneet armottomasti sanoen miten on "Perkeleen hienoa, että uskonasioista voi puhua." Tällaisille olen aina pyrkinyt sanomaan, "miten hienoa on, kun nämä kristilliset arvot ovat sinuakin noin syvästi koskettaneet..."

Yhteiskunnassa on olemassa useita asioita, jotka näyttävä pinnalta katsottuna toisenlaiselta, mutta syvissä virroissa menevät toiseen suuntaan.

- - -
Nämä kaksi avutonta ihmisryhmää, lapset uusissa vaipoissaan ja vanhukset vanhoissa vaihtamattomissa vaipoissaan ovat sotkeneet koko maamme talouden, kuntien talousarviot ja koko taloudellisen tulevaisuuden, niin että ainoa ratkaisu on laittaa kansanopiston käynyt kuntaministeri kiertämään kaikki kunnat ja ne yhteen saattamaan, jotta saamme taloutemme kuntoon!

- - -

Kolmas pintavirta-ilmiö on tavallisen toiminnan muuttuminen projekti-yhteiskunnaksi. Tätäkään virtausta emme ole huomanneet. Kati Rantala ja Pekka Sulkunen kuvaavat toimittamassaan kirjassaan (Projektiyhteiskunnan kääntöpuolia. Gaudeamus 2007) suomalaisen yhteiskunnan valtajärjestelmää, joka on muuttunut kymmenessä vuodessa. Se juuri näkyy päätöksenteossa ja hallinnossa, jonka uusia avainsanoja ovat "tehokkaammin, nopeammin ja edullisemmin". Avainsanoja ovat projektit, ohjelmat ja arviointi.

Tavallinen työ ei ole enää mitään. Kun koulunkäyntiavustaja, perushoitaja, vammaistyöntekijä, bussinkuljettaja, opettaja ja siivooja tekee ihan perustyötä hyvin, se ei enää riitä. Tarvitaan projekti, jonka alussa konsultti kertoo tavoitteet, mittaa laadun ja arvioi vaikutusta. Ennen tämä kaikki oli normaalia työntekoa.

- - -

Ei työtön, lomautettu, sairas, mielenterveyskuntoutuksessa oleva, velkakierteeseen joutunut ja muutaman sadan eurolla elävä kuntalainen ole mikään projekti, jolle pitää ylläpitää bussivuoroja, kirjastoja ja terveyspalveluja pari projekti-vuotta, vaan ihminen joka tarvitsee sitä, että joku kuuntelee, ymmärtää, tekee ohjelman juuri hänen vartalonsa mukaisesti. Ja näkee hänen arvonsa silloinkin, kun hän ei tuota mitään yhteiskunnalle, vaan ainoastaan maksaa.

Jokainen ihminen - sekin joka on syvällä ojan pohjalla - on Jumalan kuva!

Pintavirroissa asiat näyttävät toisenlaiselta, mutta syvissä virroissa mennään usein toiseen suuntaan.
Olisiko korjaavasta politiikasta ja toiminnasta painopistettä muutettava ennakoivaan?

Maahanmuuton tulevaisuus 2020 on yksi hallituksen kärkihankkeista. Uuden maahanmuuttostrategian valmistelussa kuullaan lukuisia sidosryhmiä ja näkemyksiä kerätään myös Ota kantaa -foorumilla avatussa kyselyssä. Foorumilla kysytään, millaisena maahanmuutto näyttäytyy arjessamme ja millaisiin kysymyksiin strategiassa toivotaan otettavan kantaa.
Maahanmuutto 2020 -hankkeessa strategiaa valmistellaan sisäasiainministeriön johdolla. Strategiassa arvioidaan Suomeen tulevaisuudessa kohdistuvaa muuttoliikettä ja linjataan työvoiman maahanmuuttoa, opiskelijoita, kansainvälistä suojelua, perheenyhdistämistä, laitonta maahanmuuttoa ja kotoutumista koskevia tavoitteita. Strategia luovutetaan hallituksen hyväksyttäväksi alkuvuonna 2013.

Ota kantaa -kyselyyn voi osallistua 8.6. saakka osoitteessa
http://www.otakantaa.fi/aihe/vaikuta-maahanmuuton-tulevaisuus-2020-strategian-suunnitteluun

Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -hankkeen eteneminen
Hanke etenee kahdessa vaiheessa: keväällä 2012 työryhmä kerää materiaalia raporttiin ja syksyllä käynnistyy raportin kirjoitus. Loppuvuodesta strategian luonnos lähetetään lausunnoille sidosryhmille.
Lisätietoa hankkeesta: www.intermin.fi/maahanmuutto2020